Grand opening, up to 15% off all items. Only 3 days left

INSPQ INSPQ kansanterveyden osaamis- ja referenssikeskus Tieteellinen seuranta Terveellinen syöminen ja aktiiviset elämäntavat, osa 9, numero 3, syyskuu 2021

Tässä numerossa:​

Kouluympäristö

Olemassa olevien kouluruokapolitiikkaa koskevien tietojen tarkastelu

Taustaa

Kouluruokapolitiikalla on potentiaalia vastata ylipainon lisääntymiseen, liikalihavuuden ja diabeteksen hoitoon sekä aliravitsemuksen ehkäisemiseen ja vähentämiseen. Osana valmistelutyötä uusien Maailman terveysjärjestön (WHO) kouluruokapolitiikkaa koskevien ohjeiden kehittämiseksi WHO:n ravitsemussuosituksia käsittelevän neuvoa-antavan ryhmän politiikkatoimialaryhmä on tehnyt laajuuden arvioinnin.

Tavoite

Tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa olemassa olevan näytön laajuus systeemisistä tarkasteluista koulujen ruokapolitiikan vaikutuksista erilaisiin terveyteen liittyviin tekijöihin (esim. BMI, vyötärön ympärysmitta) tai ei (esim. ruoka). lukutaito) kouluikäisten lasten ja nuorten keskuudessa.

Mitä opimme

Lopuksi listattiin 69 systemaattista arviota politiikkojen tai toimien tehokkuudesta ja niiden toteuttamisstrategioista ja luokiteltiin neljän toiminta-alueen mukaan, nimittäin kouluyhteisön ja kouluohjelman mukaan. , koulun ruoka- ja ravitsemusympäristö sekä koulun ravitsemus- ja terveyspalvelut.

Tämä tarkistus auttaa määrittelemään laajuuden ja keskittämään kehitteillä olevia ohjeita. Siinä tunnistetaan myös puutteita perustutkimuksissa, mukaan lukien teoreettisten mallien heikko sisällyttäminen interventioiden täytäntöönpanoa ohjaaviin ohjeisiin sekä harvat tutkimukset, jotka arvioivat interventioiden kustannustehokkuutta ja pitkän aikavälin vaikutuksia.

Maailman terveysjärjestö (2021). Arvioidaan olemassa olevaa näyttöä kouluruoka- ja ravitsemuspolitiikasta: laajuuskatsaus.

Hedelmien ja vihannesten koulun jakelun edistäjät, esteet ja ratkaisut

Konteksti

Hedelmien ja vihannesten jakelu kouluissa on mielenkiintoinen tapa perehdyttää lapsia erilaisiin hedelmiä ja vihanneksia (F ja L) ja kannustaa niiden kulutukseen. Tätä koskeva pilottihanke on suunnitteilla myös Quebecin hallituksen terveyden ehkäisypolitiikan toimintasuunnitelman hankkeessa 4.

Tarkoitus

Systemaattinen katsaus sisältää 24 ensisijaista tutkimusta. Sen tavoitteena on esitellä hedelmien ja vihannesten jakeluohjelmien menestystekijät välipalojen muodossa sekä kohdatut esteet ja käytetyt ratkaisut.

Mitä opimme

Yhtäältä koulun henkilökunnan osallistuminen on yksi raportoiduista menestystekijöistä. Opettajien positiivinen asenne näyttää motivoivan erityisesti oppilaita osallistumaan toimintaan ja syömään hedelmiä ja vihanneksia. Voittajiksi strategioiksi mainittiin keskustelu tarjotuista hedelmistä ja vihanneksista, opettajien mukaan hedelmien ja vihannesten maistelemiseen sekä oppilaiden kannustaminen välipalaan. . Toisaalta vanhempien houkutteleminen kotona ostamalla ruoka- ja juomatuotteita, esittelemällä ruoan valmistusta tai keskustelemalla lastensa kanssa terveellisen ruokailun ja terveyden välisestä yhteydestä olisi muita menestystekijöitä.

Erilaisia ​​esteitä on kuitenkin tunnistettu, kuten saatavilla olevan rahoituksen, varastotilan ja henkilöresurssien rajoitukset ruokahävikin lisäksi. Mainittiin viereisten koulutilojen käyttö varastointiin sekä F- ja L-tilojen tilaaminen kokonaisina tai valmiiksi valmiiksi tila- ja henkilöstöongelmien ratkaisemiseksi. Ruokahävikkiä vähennettiin hidastamalla hedelmien ruskistumista sitruunamehulla, tarjoamalla opiskelijoille Fs- ja Ls-jäämiä seuraavana päivänä tai lahjoittamalla ne henkilökunnalle tai ruokapankeille.

Menestystekijöiden ja tehokkaiksi osoittautuneiden ratkaisujen tunnistaminen etukäteen tämän katsauksen puitteissa voisi helpottaa uusien hedelmä- ja lippalakeluohjelmien toteuttamista Quebecin kouluissa.

Ismail, M.R., Seabrook, J.A., & Gilliland, J.A. (2021). Hedelmien ja vihannesten jakeluinterventioiden prosessiarviointi kouluissa: Systemaattinen katsaus. Preventive Medicine Reports, 21, 101281.

Fyysiset aktiviteetit

Lupaavia interventioita, jotka kohdistetaan ikääntyneiden aikuisten harjoitteluun

Tausta

Demografiset tiedot muuttuvat jatkuvasti maailmanlaajuisesti, mikä johtaa yhä enemmän väestön ikääntymiseen. Valitettavasti elinajanodote ei aina johda terveyden paranemiseen. Liikunta on mielenkiintoinen tapa varmistaa, että elinajanodote kasvaa terveenä elämisenä, erityisesti vähentämällä kaatumisriskiä, ​​lisäämällä aineenvaihdunnan ja sydän- ja verisuoniterveyttä, pidentämällä itsenäisyysvuosia ja edistämällä ikääntyneiden mielenterveyttä.

Tavoite

EXQTI-keskuksen INSPQIN-viite kansanterveys Tieteellinen kello Terveellinen syöminen ja aktiiviset elämäntavat, osa 9, numero 3, syyskuu 2021

Tämän meta-analyysien systemaattisen katsauksen tavoitteena on määrittää lupaavimmat toimintatavat terveen elinajanodotteen pidentämiseksi väestön ikääntyessä.

Mitä opimme

Yleensä saamme tietää, että tulokset vaihtelevat tähän arvioon valitun 56 tutkimuksen välillä. Meta-analyysien tulosten yhdistäminen mahdollistaa kuitenkin tiettyjen mielenkiintoisten trendien tunnistamisen, jotka voivat ohjata tulevaa tutkimusta tai interventioita. Kolme lupaavimpia keinoja ovat vastustusharjoitus, aktiiviseen fyysiseen toimintaan suuntautuneet videopelit ja meditatiiviset liikeinterventiot (Tai Chi/Qigong, Jooga).

Tämä tutkimus näyttää a priori painottavan yksittäisiä interventioita väestöinterventioiden kustannuksella, mutta näin ei ole. Hakustrategiassa korostui interventioiden vaikutuksia laajemmassa mittakaavassa analysoivien tutkimusten puute, mikä selittää niiden puuttumisen raportoiduista tuloksista. Toinen alitutkitulta vaikuttava muuttuja liittyy interventioita hallinnoivien henkilöiden ammatillisiin ja sosiaalisiin ominaisuuksiin. Muita alitutkittuja tekijöitä ovat motivaatiostrategioiden ja sukulaisten vaikutus intervention lopputulokseen. Kirjoittajat päättelevät siksi, että paljon työtä on vielä tehtävä määritelläkseen paremmin elementit, jotka tekevät ikääntyneiden ihmisten liikkeelle saamiseen tähtäävän intervention menestyksen, vaikka heidän tutkimuksensa on mahdollistanut joidenkin niistä tunnistamisen.

Di Lorito, C., Long, A., Byrne, A., Harwood, R. H., Gladman, J. R. F., Schneider, S., Logan, P., Bosco, A., & van der Wardt, V. (2021). Harjoitustoimenpiteet iäkkäille aikuisille: Systemaattinen katsaus meta-analyyseihin. Journal of Sport and Health Science, 10(1), 29-47.

Ruokaympäristö

Onko ruokaympäristö sidoksissa liikalihavuuteen?

Taustaa

Liikalihavuuden syitä, mukaan lukien levinneisyys Quebecissä, on monia. Ruokaympäristö, eli ruokakauppojen ja ruoan maantieteellinen saavutettavuus, liittyy liikalihavuuteen. Ruokavalintoihin vaikuttaisi eri ravintoarvoisia ruokia tarjoavien ravintoloiden läheisyys.

Tavoite

Tämän kanadalaisen empiirisen tutkimuksen tarkoituksena on tutkia kävelyetäisyydellä (500 m) saatavilla olevan ruokaympäristön ja liikalihavuuden välisiä yhteyksiä käyttämällä tietoja 8076 osallistujalta kolmesta Kanadan kaupungista, nimittäin Quebecistä, Hamiltonista ja Vancouver. Tarkemmin ottaen eri tekijät (esim. ikä, sukupuoli, koulutustaso jne.) huomioon ottaen tutkijat tarkastelivat yhteyksiä toisaalta liikalihavuuden (BMI) ja vatsalihavuuden (vyötärön ympärysmitta) ja toisaalta liikalihavuuden välillä. Toisaalta ruokaympäristön eri elementit eli pikaruokapaikkojen suhde täyden palvelun ravintoloihin, baarien/pubien suhde alkoholin vähittäismyyntipisteisiin ja ruokakauppojen esiintyminen.

Mitä opimme

Tulostensa valossa kirjoittajat ehdottavat, että ruokaympäristöä tulisi tarkastella kokonaisuutena ja sen kokonaiskontekstissa sen sijaan, että eristetään tiettyjä sen elementtejä. Näitä tuloksia voidaan käyttää tukemaan terveyttä edistävän kaupunkisuunnittelupolitiikan suunnittelua.

Walker, B. B., Shashank, A., Gasevic, D., Schuurman, N., Poirier, P., Teo, K., Rangarajan, S., Yusuf, S. & Lear, S. A. (2020). Paikallinen ruokaympäristö ja liikalihavuus: todisteita kolmesta kaupungista. Lihavuus, 28(1), 40-45.

Lupaavat interventiot supermarketeissa ja ruokakaupoissa terveellisten ruokavalintojen kannustamiseksi

Tausta

Québecissä suurin osa ruokaostoista tehdään supermarketeissa ja ruokakaupoissa. Kuluttajilla on vaikeuksia valita terveellisiä elintarvikkeita erityisesti näissä myymälöissä tarjottavien tuotteiden määrän vuoksi. Tutkijat ehdottavat ostoympäristön muokkaamista ohjatakseen kuluttajia kohti terveellisiä valintoja muokkaamalla valintaarkkitehtuuria. Nudging on valinnanarkkitehtuuri, joka sisältää myös ruoan edistämisen (maistelu- tai ravitsemusvalistustilaisuudet myymälässä), hintainterventioita (alennuksia terveellisistä ruuista), läheisyyttä (terveellisten sijoittelu näkyvämmäksi) ja kannustusviestejä (Nutriscore, etiketit edessä) pakkauksesta).

Tavoite

Tämän systemaattisen katsauksen ja meta-analyysin tavoitteena on verrata terveellisten elintarvikkeiden ja juomien ostamiseen kannustavien toimenpiteiden tehokkuutta elintarvikekaupoissa. Mukana oli 36 tutkimusta, jotka suoritettiin vain fyysisessä tai online-ruokakaupassa. Tämä kriteeri otettiin käyttöön sen varmistamiseksi, että mitatut vaikutukset kuvastavat mahdollisimman tarkasti kuluttajien käyttäytymistä erityisesti hintainterventioiden osalta.

Mitä opimme

Tulokset osoittivat, että ruokakaupoissa suoritetuilla interventioilla on pieni, mutta merkittävä vaikutus, varsinkin kun ne kohdistuvat terveellisiin tuotteisiin. Myymälän interventioiden analyysi osoittaa, että hinta ja hinta yhdistettynä kampanja- tai kannustusviesteihin vaikuttivat eniten ostokäyttäytymiseen. Myymälätoimien vaikutuskoko oli suurempi kohdistettaessa terveellisiä tuotteita, esimerkiksi hedelmiä ja vihanneksia, kuin kohdistettaessa epäterveellisiä tuotteita. Kirjoittajat uskovat, että pienestä vaikutuskoosta huolimatta nämä interventiot ovat lupaavia, koska väestössä on yleisiä heikkolaatuisia ruokavalioita. Quebecissä hallituksen terveyden ehkäisypolitiikka sisältää toimia, joilla parannetaan terveellisen ruokailun saatavuutta ja ruoan ravitsemuksellista laatua. Päivittäistavarakaupoissa olisi tutkittava hinnoittelu- ja myynninedistämisstrategioita näiden toimien täydentämiseksi.

Slapø, H., Schjøll, A., Strømgren, B., Sandaker, I. ja S. Lekhal (2021). "Kauppakaupan interventioiden tehokkuus asiakkaiden vaikuttamiseksi ostamaan terveellisempiä ruoka- ja juomatuotteita tosielämän päivittäistavarakaupoista: Systemaattinen katsaus ja meta-analyysi", Foods, voi. 10, no 5, s. 922.

Sosiaalinen ja kulttuurinen ympäristö

Ruokavalintojen seurauksista tiedottaminen voisi edistää kestävämpiä ruokavalion muutoksia

Tausta

Ruokavalintoja määräävät useat tekijät, kuten esim. maku mieltymykset, terveys, tulot ja elintarvikkeiden hinnat. Niillä on keskeinen rooli kuluttajatrendien muokkaamisessa koko väestössä.

Tavoite

Tämän ei-systeemisen narratiivisen katsauksen tavoitteena oli dokumentoida ruokavalintoihin vaikuttavat sosiokulttuuriset tekijät ja niiden parantamiseen tarkoitetut interventiostrategiat.

Mitä opimme

Analyysi mahdollisti tärkeimmät sosiokulttuuriset tekijät, jotka vaikuttavat ruokavalintoihin, joista seuraava on yleiskatsaus:

Ruokavalintoihin vaikuttavat suurelta osin erilaiset sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät. Esimerkiksi liiketoimintastrategiat, jotka muuttavat valittua arkkitehtuuria, voivat ohjata käyttäytymistä. Toisaalta tämäntyyppinen strategia toimii usein ihmisten tietämättä. Kirjoittajien mielestä elintarvikkeiden kestävämpi muutos merkitsisi sitä, että tuetaan mahdollisuutta tehdä harkittuja valintoja, samalla kun otettaisiin nimenomaisesti huomioon näiden valintojen seuraukset terveydelle ja ympäristölle.

Enriquez, J.P. ja J.C. Archila-Godinez (11. tammikuuta 2021). "Sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset ruokavalintoihin: katsaus", Critical Reviews in Food Science and Nutrition, s. 1-7.

Rakennettu ympäristö

Liittyykö ruokaympäristön kokeminen ylipainon ja liikalihavuuden yleisyyteen kuponkiohjelman saajien keskuudessa?

Taustaa

Yksilöillä vallitseva käsitys naapuruston ruokaympäristö, joka koskee elintarvikekauppojen maantieteellistä saavutettavuutta ja tarjolla olevaa valikoimaa, voi vaikuttaa heidän valintoihinsa ja ruokakäyttäytymiseensa. Hyvin pienituloisten ihmisten ruoka-apuohjelman, kuten kuponkien, näkemykset ruokaympäristöstä voivat osittain selittää heidän ruokavalionsa heikkolaatuisuutta ja ylipainoongelmia.

Tavoite

Kirjoittajat arvioivat yhteyttä ruokaympäristön käsityksen ja ylipainon ja liikalihavuuden esiintyvyyden välillä SNAP-ruokamerkkiohjelman (Supplemental Nutrition Assistance) -ohjelmassa. Yhdysvallat. Tutkimus suoritettiin mukavuusotoksella, johon kuului 1 743 pienituloista aikuista osallistujaa kuudesta Yhdysvaltojen keskilännen osavaltiosta.

Mitä opimme

Kirjoittajat tekevät kaksi pääjohtopäätöstä:

Nämä tulokset ovat muistutus siitä, että ruokamerkkiohjelmiin tulee sisältyä paitsi ravitsemuskasvatus, jotta voidaan lisätä yksilöllistä tietoa terveellisestä ruokavaliosta ja edistää terveellistä käyttäytymistä, myös hedelmien ja vihannesten fyysisen saatavuuden parantaminen. Vihannekset pienituloisia väestöä ympäröivässä ympäristössä . Edunsaajille suunnatut liikenneratkaisut ovat avainasemassa fyysisen pääsyn haasteisiin vastaamisessa, jotka vaihtelevat fyysisen infrastruktuurin parantamisesta aktiivisen elämän tukemiseksi järjestelmiin, jotka parantavat viestintää käytettävissä olevista vaihtoehdoista, mukaan lukien kimppakyydit, alennustaksit ja ruoan toimituspalvelut.

Katare, B., Lynch, K. ja D. Savaiano (2020). Naapuruston ruokaympäristö ja ylipaino ja liikalihavuus Supplemental Nutrition Assistance Program-Education (SNAP-Ed) osallistujien keskuudessa Keskilännessä Yhdysvalloissa. Public Health Nutrition, 24(4), 729-737.


Kirjoittajat

Amélie BergeronGabrielle DuretteAnnie GauthierStéphanie LessardJulie Maltais-GiguèreMarie-Claude PaquetteÉtienne PigeonTerveellinen syöminen ja aktiivinen elämäntapa TiimiElämät/Terveet kunnat Yksilö- ja yhteisökehitysosasto

Valvonnassa

Éric RobitailleElämäntavat/Terveiden kuntien yksikkö Yksilö- ja yhteisökehitysosasto

Kielellinen katsaus

Sophie Michel Yksilö- ja yhteisökehityksen osasto

Tässä uutiskirjeessä esitettyjen artikkelien sisällyttäminen ei tarkoita, että instituutti hyväksyy ne. Ammattimainen harkinta on edelleen välttämätöntä arvioitaessa näiden artikkelien arvoa yrityksellesi. Tämä seuranta toteutettiin Quebecin terveys- ja sosiaaliministeriön (MSSS) taloudellisen osallistumisen ansiosta.

Related Articles

10 tapaa pysyä turvassa, kun asut yksin

10 tapaa pysyä turvassa, kun asut yksin

Comment bien dessiner une rose : nos méthodes

Comment bien dessiner une rose : nos méthodes

Hôtels, restaurants : les pourboires payés par carte bancaire bientôt défiscalisés

Hôtels, restaurants : les pourboires payés par carte bancaire bientôt défiscalisés

« J’étais une pourriture le soir et un bon flic le matin » : rencontre avec « Haurus », le policier-voyou de la DGSI

« J’étais une pourriture le soir et un bon flic le matin » : rencontre avec « Haurus », le policier-voyou de la DGSI